SOLIA 20 vuotta: Tulevaisuudessa välineet saatava lähelle käyttäjiä

Jukka Parviainen on ollut Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIAsta vastaava työntekijä jo 12 vuoden ajan. Sitä ennen hän vastasi seitsemän vuoden ajan SOLIAn Helsingin toimintayksiköstä Nordenskiöldinkadun Synapsia-talossa.

Parviainen on ollut vuosien varrella käynnistämässä liikunnan apuvälineitä vuokraavien toimijoiden yhteistä Välineet.fi-sivustoa (2010) yhdessä Malikkeen ja Pajulahden kanssa, kätilöimässä SOLIAn Seinäjoen toimintayksikön syntyä (2016), uusimassa SOLIAn välinekantaa vuoden 2017 investointiavustuksen turvin sekä luovinut läpi vuosikymmenen vaihteen rahtikriisin, jonka myötä välineiden lähettäminen eri puolille Suomea muuttui tuntuvasti kalliimmaksi.

Parviaisen aikana SOLIAn emojärjestö on vaihtunut ensin Suomen Invalidien Urheiluliitosta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:ksi (2010) ja sitten VAU:sta Suomen Paralympiakomiteaksi (2020). Myös rahoittajataho on vaihtunut Parviaisen aikana Raha-automaattiyhdistyksestä ensin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAksi (2017) ja sitten opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Vuodesta 2019 alkaen SOLIAn rahoitus on ollut osa emojärjestön (ensin VAU, sitten Paralympiakomitea) opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaa toiminta-avustusta.

Mutta millainen on liikunnan apuvälineiden kokeilu- ja vuokraustoiminnan tulevaisuus? Vaikka Kaukokiidon kanssa solmittu tuore yhteistyösopimus helpottaa rahtihintojen osalta on välineiden jakelu edelleen pullonkaulana. SOLIAlla on viisi toimintayksikköä ympäri Suomea, mutta ollaan vielä kaukana siitä, että toimintarajoitteiselle henkilölle olisi vaivatonta saada apuvälineitä kokeiltavakseen asuinpaikasta riippumatta.

– Suosituimpia välineitä, esimerkiksi pelituoleja, nojapyöriä ja tandem-pyöriä saisi olla jos ei nyt ihan joka kunnassa, niin ainakin jonkinkokoisilla alueilla, vaikkapa sairaanhoitopiirillä lainattavissa, Parviainen pohtii ja kiittelee SoveLin vastikään päättynyttä Anpassad motion i svenskfinland -hanketta, jonka myötä muutama kaksikielinen kunta hankki välineitä yhteiskäyttöön.

Osalla isoimmista kaupungeista, pääasiassa Oululla, Jyväskylällä ja Turulla, jo onkin jonkin verran välineitä, ja tiedot näistä löytyvät Välineet.fi-palvelun kautta.

– Kuntakohtaisessa systeemissä on tietysti se hankaluus, että on erikokoisia ja erilaisilla istuinleveyksillä olevia välineitä, eikä ole realistista, että kuntien varastoissa olisi valtavia määriä erikokoisia versioita samoista välineistä, mutta osa välineistä on aika yleiskokoisia ja niitä voisi hyvin olla vähän pienempienkin kaupunkien kautta saatavissa, Parviainen sanoo.

– SOLIAn ja Malikkeen kaltaiset järjestötaustaiset toimijat voisivat sitten olla paikkoja, joiden kautta pääsee kokeilemaan spesiaalivälineitä. Ja me voisimme olla myös se taho, joka ottaa testiin uusia välineitä maailmalla. Jos ajattelee vaikka luontoliikuntavälineitä, jotka ovat vielä melko uusia, mutta niille on koko ajan enemmän ja enemmän kysyntää, niin on hyvä, että SOLIA on hankkinut niitä Suomeen kokeiltavaksi erilaisissa tapahtumissa ja on päästy toteamaan niiden olevan toimivia ratkaisuja.

Kuntien haluttomuus myöntää toimintarajoitteisille henkilöille rahoitusta oman liikunnan apuvälineen hankkimiseen on asia, jonka korjautumiseen tarvitaan aikaa, asennemuutosta ja todennäköisesti myös lainsäädännöllistä tukea. Mutta Parviainen uskoo, että kuntien ja/tai sairaanhoitopiirien aiempaa parempi mukaan saaminen apuvälinetoimintaan, auttaisi tähänkin.

– Jos ihmiset pääsisivät kokeilemaan erilaisia liikunnan apuvälineitä vaivattomasti omassa kunnassaan, niin se voisi itse asiassa vähentää rahoituksen pyytämistä omien välineiden hankintaan. Eivät kaikki halua hankkia omaa välinettä, mutta mielellään harrastavat liikuntaa lainavälineellä, jos se onnistuu mutkattomasti lähellä kotia, Parviainen sanoo.

– Tärkeää olisi myös, että kunnat pystyisivät apuvälineasioissa tekemään yhteistyötä yli toimialarajojen, eli että liikuntatoimi ja koulutoimi voisivat yhdessä sopia välineiden hankinnasta ja käytöstä, hän jatkaa.

– Laskettelun apuvälineet ovat jo kiitettävästi saatavilla laskettelukeskuksista ja esimerkiksi keilailun apuvälineitä on enemmän ja enemmän keilahalleissa, mutta samaa periaatetta tarvitaan myös muille aloille. Esimerkiksi Metsähallituksella voisi olla luontoliikunnan apuvälineitä luontokeskuksissa, koska onhan se vähän hölmöä meiltä täältä Helsingistä lähetellä välineitä jonnekin Hossaan, Parviainen toteaa.

Tutustu muihin SOLIA 20 vuotta -artikkeleihin

• Paralympiakomitea ja Kaukokiito yhteistyöhön
• Pöytä, puhelin, tyhjää varastotilaa ja innostunut tekijä – Näin kaikki alkoi
• Välineet loivat liikuntamahdollisuuksia Tohmajärven perukoille asti
• Amanda sai kokeiltavakseen Minan vanhan tuolin ja loppu on historiaa

Lue lisää Paralympiakomitean liikunnan apuvälinetoiminnasta