Liikunta-avustaja tai -opas

Henkilökohtainen apu auttaa osallistumaan ja toimimaan itse. Sitä voi saada maksuttomana vammaispalveluna esimerkiksi harrastamiseen ja muihin vapaa-ajan toimiin. Henkilökohtainen avustaja myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Avun saamiselle ei ole laissa asetettu ikärajaa. Henkilökohtainen apu on itsemääräämisoikeutta tukeva vammaispalvelulain mukainen maksuton vammaispalvelu. YK:n vammaissopimus edellyttää henkilökohtaisen avun järjestämistä. Apua tulee saada, kun se on vamman tai sairauden vuoksi välttämätöntä.

Henkilökohtainen apu auttaa osallistumaan -videon ovat tuottaneet Invalidiliitto, Malike/Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Suomen Paralympiakomitea.

Apua liikuntapaikalla

Avustajaa, saattajaa tai opasta voi tarvita päästäkseen liikuntapaikalle, siirtymisessä liikuntapaikalla lajin välineeseen ja varusteiden vaihtoon ja itse liikuntasuorituksen aikana. Harrastustuokion aikana voi tarvita avustusta ja opastusta päästäkseen vessaan, kahvioon tai vaikkapa kanootista maihin ja takaisin autoon. Avustaja voi siirtää vierityskourua ja auttaa pelivälineen hallinnassa. Avustajan puuttuminen voi estää harrastuksen kokonaan.

Liikunta-avustaja

Joissakin tilanteissa, esimerkiksi kunnan liikuntatoimen ryhmissä, avustajat saattavat tulla toiminnan järjestäjän puolesta. Tällaiset niin sanotut yleisavustajat voivat olla vaihtuvia. Ongelmana voi siinäkin tilanteessa olla harrastajan pääsy liikuntapaikalle ja sieltä takaisin kotiin. Tilanne on vaikeampi, kun avustajaa tai opasta tarvitseva liikkuja haluaakin liikkua omana valitsemanaan ajankohtana esimerkiksi kuntosalille tai uimaan. Tällöin tarvitaan henkilökohtainen avustaja tai opas.

Kuten muissakin liikunnan vammaispalveluissa, avustajan tai saattajan tarve on perusteltava osana palvelusuunnitelmaa.

Henkilökohtainen avustaja

Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa.

Henkilökohtaista apua voidaan järjestää kolmella tavalla:

1. Henkilökohtainen avustaja -järjestelmä, jolloin vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Hyvinvointialue korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset kokonaisuudessaan.
2. Hyvinvointialue antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalvelun hankkimista varten. Setelillä voidaan hankkia avustaja esimerkiksi viikottaisiin harrastuskäynteihin.
3. Hyvinvointialue hankkii avustajapalveluja ostopalveluna tai järjestää palvelun itse.

Liikunta-avustajana toimiminen

Hyvä liikunta-avustaja auttaa tekemään itse. Hän ei tee henkilön puolesta. Esimerkiksi käytettäessä vierityskourua, avustaja sijoittuu selkä pelikentälle päin. Näin hänelle ei tule kiusausta nopeuttaa peliä tekemällä itse kourun sijaintiin vaikuttavia ratkaisuja. Avustaja antaa pelaajalle aikaa toimia itse.

Liikuntaopas

Opas toimii näkövammaisen henkilön silminä. Siirryttäessä paikasta toiseen opas koskettaa opastettavan käsivartta ja tarjoaa hänelle käsivartensa, jolloin näkövammainen osaa ottaa kiinni oppaasta kyynärpään yläpuolelta, peukalo olkavarren ulkopuolella. Opas kulkee puoli askelta näkövammaisen edellä. Oppaan tehtävänä on kuvailla ympäristöä, varoittaa esteistä ja neuvoa suuntia. Vinojen suuntien määrittelemisessä on kellotaulu hyvä apukeino, sitä käytettäessä on lähtökohta se, että näkövammainen katsoo kello kahtatoista kohti. Jos opas seisoo näkövammaista vastapäätä, on muistettava nimetä suunnat peilikuvana tai käytettävä ilmausta "minusta katsottuna…".

Opas kuuluu lajitiimiin

Joissakin lajeissa, kuten maastohiihto, alppihiihto ja tandempyöräily, opas liittyy tiiviisti valmentautumiseen ja kilpailusuoritukseen. Esimerkiksi näkövammainen pyöräilijä ja näkevä opas muodostavat joukkueen. Lisäksi näkövammaisten urheilussa välineeseen tai urheilusuoritukseen liittyy hyvin usein ääni. Esimerkiksi maalipallon, jalkapallon tai sokkopingispallon sisällä on ääntä tuottavia kulkusia. Esimerkiksi maastohiihdossa ja alppihiihdossa opas antaa ohjeita äänenvahvistimen avulla. Juoksuissa opasjuoksija opastaa kilpailijaa opaslenkin välityksellä.