Usein vain hyötyliikunnalle aikaa löytävä sote-ammattilainen kaipaa kaveria liikkumisen lisäämiseen

Sote-alan ammattilaisista tutkimuksen pohjalta luodut 6 erilaista liikkujapersoonaa kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. Tutustu sote-ammattilaiseen, joka ehtii jonkin verran harrastaa hyötyliikuntaa, mutta kokee kiireisessä arjessa vaikeuksia lisätä liikkumista toivotusti.

Liikkuminen ja liikunta ovat osa laajaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa sote-ammattilaisten merkitys kannustajana ja mahdollistajana on huomattava.  

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeen (2022–2024) aikana on kerätty monipuolisesti tietoa alalla työskentelevien työntekijöiden arjesta sekä vasta opiskelevien tulevien ammattilaisten ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen.  

Kerätyn tiedon pohjalta on muodostettu 6 erilaista liikkujapersoonaa, jotka kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. 

Hyötyliikkujan aika on kortilla

”Ei ole aikaa harrastaa niin kuin haluaisin.” 

”Työmatkapyöräily ja ulkoilu on minun tapa liikkua.” 

”Myös töissä kertyy paljon askelia, mutta kiireen keskellä sitä ei aina huomaa.” 

Hyötyliikkuja kokee, että hänellä on juuri nyt elämässään paljon kaikkea, ja erityisesti aika on kortilla. Arkea leimaa suorittaminen ja selviytyminen. Vuorotyö, lapsiperhearki ja muut tärkeät, huomiota vaativat asiat vievät aikaa liikkumiselta ja harrastamiselta, johon kuitenkin hyötyliikkuja haluaisi panostaa enemmän. 

Tällainen liikkuja kaipaa liikkumiseen eniten kaveria, jonka kanssa voisi sopia liikkumaan lähtemisestä ja sen säännöllisestä ylläpitämisestä. Kaverin kanssa sovitut aikataulut auttaisivat myös ajanhallinnassa, johon ruuhkavuosia elävällä liikkujalla on selkeä tarve.

Yhdessä toimiminen ja työyhteisön tuki tärkeitä ajanhallinnan onnistumiseksi kiireisessä työssä

Nykyaikaa ja meidän monien arkea kuvaavat nopea tempo, monet yhtäaikaiset asiat ja suorituskeskeisyys. Ei ihme, että ajan puute on yksi suomalaisten suurimmista liikkumisen esteistä. Sote-ammattilaiset eivät tee tässä poikkeusta. Aineistomme mukaan he nostavat ajan puutteen ja ajanhallinnan haasteet toiseksi eniten omaa liikkumistaan rajoittaviksi tekijöiksi.

Ajan puute on yksi suomalaisten suurimmista liikkumisen esteistä.

Kukaan ei voi hallita aikaa pysäyttämällä tai lisäämällä sitä, mutta siihen, miten me aikamme käytämme, voimme jokainen itse vaikuttaa. Se onkin ajanhallinnassa oleellisinta. Toisaalta ajanhallinta on paljon myös yhteistyötä, sillä siihen liittyviä haasteita kukaan ei lopulta voi ratkaista yksin.

Ajanhallinta arjessa on tärkeää, sillä se mahdollistaa asioihin keskittymisen, tuo tekemiseen joustavuutta ja auttaa asioiden loppuun saattamisessa. Nämä ovat keskeisiä asioita erityisesti työssä, jossa ollaan osa asiakkaiden arkea ja kuulutaan moniammatillisiin työyhteisöihin.

Ajanhallinta on paljon myös yhteistyötä, sillä siihen liittyviä haasteita kukaan ei lopulta voi ratkaista yksin.

Asioiden ja tilanteiden ennakointi ja suunnittelu, tehtävien priorisointi ja itsensä johtaminen sekä yhteistyö ovat työkaluja ajanhallintaan. 

Ajanhallintaa tarvitaan erityisesti silloin, kun ajasta on puute ja kiire saa vallan. Silloin pysähtymällä ja muilta tukea pyytämällä voidaan hallinta saada takaisin. Yhdessä toimiminen ja koko työyhteisön tuki ja avoimuus ovatkin parhaita keinoja hallita kiireentäyteistä työtä. 

Lisää omaa aikaa palautua työstä ja liikkua

Hyvin merkittävänä tarpeena oman liikkumisensa tukemisessa sote-ammattilaiset tuovat esille saada arkeensa lisää omaa aikaa. Tämä on ymmärrettävää kuormittavan työn ja ajanhallinnan haasteiden näkökulmasta.  

Saamalla lisää omaa aikaa ammattilaisilla olisi enemmän mahdollisuuksia tehdä itselle tärkeitä asioita, palautua työstä paremmin ja liikkua enemmän. 

Mihin omaa aikaansa käyttää? Mitkä asiat ovat itselle tärkeitä arjessa? Millaiset asiat voisi olla helpompi tehdä muiden kanssa?

Oman ajan lisääminen ja ajanhallinta kulkevat tiukasti käsi kädessä, sillä ne vaikuttavat toinen toisiinsa. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten ja mihin ylipäätään omaa aikaansa käyttää, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä omassa arjessa ja millaiset asiat voisi olla helpompi tehdä muiden kanssa. 

Oman ajankäytön tietoinen tarkastelu auttaa huomaamaan itselle merkityksellisimmät asiat ja myös käyttämään enemmän aikaa niiden parissa. Tällöin voi kokea enemmän tyytyväisyyttä ja onnistumisen kokemuksia – ja näin arkisistakin asioista, kuten työstä, voi tulla mielekkäämpää. 

Lue lisää: 

Sote-ammattilainen: Minkälainen liikkujapersoona sinä olet? 
 
Näin edistää muiden liikkumista sote-ammattilainen, jolla liikunta on omana identiteettinä 

Aktiivisesti liikkuva sote-työntekijä haluaisi edistää liikkumista myös työssään, mutta kuormittavat olosuhteet eivät jätä sille juuri mahdollisuutta 

Vähän liikkuva sote-ammattilainen kaipaa lisää kokemusta itsestään liikkujana