Kokeilemalla kehittäminen on vielä monelle vieras toimintatapa, mutta se opettaa ja tuottaa tulosta myös liikkumisen edistämisessä

Palvelumuotoiluun perustuva Helmi-malli auttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoito- tai liikunta-alan ammattilaisia edistämään liikkumista ja aktiivisuutta vähän liikkuvien asiakkaidensa keskuudessa. Mallin kehittämistä vetänyt Katariina Jauhiainen jakaa ajatuksiaan kokeilemisesta mallin viidennessä vaiheessa.

Syksyllä 2022 julkaistun Helmi-mallin avulla arjessa tukena toimivat eri alojen ammattilaiset voivat edistää liikuntaa ja aktiivisuutta lähtökohtaisesti vähän liikkuvien asiakkaidensa elämässä, yhteistyössä heidän itsensä kanssa.

Helmi-mallin viides vaihe kuuluu: KOKEILE.

Yleisesti ajateltuna kokeileminen on tapa etsiä ratkaisuja yhdessä. Se on kokemuksia ja niistä oppimista. Minkään kokeilun alussa ei voi tarkasti tietää, mikä lopputulos on, vaan sen meille opettaa vasta kokeilusta saatu kokemus; onko aktiviteetti mieluisa ja merkityksellinen, toimiiko se arjessa.

Yhteisössä kokeileminen on yhdessä oppimista niin itsestä ja toisista kuin yhteisestä tekemisestä ja sen mahdollisuuksista. Kokemukset kertovat meille asiakaslähtöisesti, mikä on kohderyhmälle mieluisaa, ja miten se on parhaiten toteutettavissa.

Kokeillessa kehitetään uutta, ja tekeminen pohjautuu ymmärrykseen. Samanaikaisesti saamme uusien kokemusten kautta lisää tietoa ja ymmärrystä, ja näin varmistamme, että löydämme parhaat mahdolliset vaihtoehdot ja aktiviteetit.

Kokeilemisen vastakohta on lukkoon lyödyt suunnitelmat, joita noudatetaan sanasta sanaan suorittamalla, ja jotka arvioidaan lopuksi onnistunut / epäonnistunut – ja joiden jälkeen palataan samaan vanhaan.

Kokeileminen vaatiikin hieman rohkeutta ja heittäytymistä, ja se on vielä monelle erilainen ja vieras tapa toimia.

Mitä kokeileminen tarkoittaa vähän liikkuvien aktiivisuuden edistämisessä?

Tässä vaiheessa Helmi-mallin kanssa töitä tehdessä päästään konkreettisesti käytäntöön. Vaihe pitää sisällään ideoinnin, vaihtoehtojen valitsemisen sekä liikuntakokeilut ja lajien ja harrastusten testaamiset. Kaikki tämä tehdään asiakkaiden ja työntekijöiden tiiviissä yhteistyössä, yhteistä ymmärrystä ja kiteytettyä tietoa apuna käyttäen.

Ensin ideoidaan yhdessä. Mitä aktiviteetteja halutaan kokeilla? Mikä liikunta kiinnostaa? Mitä liikkumisen muotoja tulee mieleen? Erilaisia ideoita on tarkoitus saada esille mahdollisimman paljon.

Seuraavaksi poimitaan syntyneistä ideoista yhdessä eri vaihtoehtoja, jotka kiinnostavat eniten, ja jotka sopivat parhaiten niin asiakkaiden tarpeisiin kuin arjen tuen palvelujen realiteetteihin.

Tämän jälkeen valittuja vaihtoehtoja lähdetään kokeilemaan. Prosessiin kuuluvat niin pienet testit kuin pidemmät kokeilutkin, mutta myös epäonnistuneet yritykset, joita ei kannata pelätä.

Kaikki kokemukset ovat tärkeitä ja opettavaisia, ja kaikki ne ohjaavat löytämään hyvän ja toimivan lopputuloksen juuri omien asiakkaiden keskuudessa.

Testaa, kunnes lopputulos on hyvä

Kokeile ja testaa vaihtoehtoja siis rohkeasti, liian pitkälle valmistelematta, ja matkan varrella ideoita parannellen kokeiluista saadun tiedon pohjalta. Testaa vaihtoehtoja tarvittaessa uudelleen, kunnes lopputulos on hyvä. Jos jokin ei toimi, vaihda se toiseen.

Pienetkin testaamiset antavat viitteitä siitä, mikä voisi olla hyvä ratkaisu.

Kokeiluja kannattaa lähestyä avoimin mielin ja matalalla kynnyksellä. Jo hyvin pienetkin testaamiset antavat viitteitä siitä, mikä saattaisi olla hyvä ratkaisu tai toimiva aktiviteetti.

Kokemukset on hyvä käydä yhdessä läpi, ja niistä on hyvä kerätä myös palautetta. Näin saadaan jaettua oppeja ja oivalluksia, joiden avulla selviää, mitä ovat ne aktiviteetit, jotka vastaavat tarpeeseen ja ovat mielekkäitä ja sopivia omassa yhteisössä, sekä miten niitä kannattaa toteuttaa arjessa.

Vapaus valita tukee mukanaoloa ja rohkaisee kokeilemaan

Helmi-mallin taustalla oleva Hyvät muuvit -hanke osoitti, että oppiminen, positiiviset kokemukset ja yhdessä tekeminen tukevat vähän liikkuvien asiakkaiden aktiiviseen toimintaan osallistumista ja motivaatiota.

Myös vapaus valita joustavasti eri vaihtoehdoista – miten paljon ja mihin osallistuu – tukee mukanaoloa ja rohkaisee kokeilemaan itselle vieraitakin lajeja ja aktiviteetteja.

Hyvin pienetkin positiiviset kokemukset auttoivat monia arjen tuen palveluiden asiakkaita aktivoitumaan liikkumisessa ja lisäksi esimerkiksi toimimaan sujuvammin sosiaalisissa tilanteissa.

Työntekijöille taas kokeilut toivat vaihtelua ja auttoivat joitakin jopa työssä jaksamisessa. Eniten palkitsevaa kokeilemalla kehittämisessä oli oivaltaa asiakkaiden kokemusten kautta heidän oma potentiaalinsa ja saada tukea ja kannustaa heitä sen viemisessä käytäntöön.

Syksyn mittaan julkaistavassa blogisarjassaan Katariina Jauhiainen avaa ajatuksia Helmi-mallin mukaisten työvaiheiden taustalla ja opastaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan mallista kaiken irti omassa työssään vähän liikkuvien asiakasryhmien aktiivisuutta edistäessä.