Aktiivisuuden edistämisessä ammattilaisia auttavaa Helmi-mallia testattu sote-alalla nyt yli vuoden – Seurantatutkimus: malli auttaa asiakaslähtöisessä toiminnassa ja todella tukee arjen muutostyötä

Liikkumattomuuden kansalliselle tasolle nousseen ongelman edessä yhtä mieltä ollaan siitä, että ongelma on. Keinoja sen ratkaisemiseksi taas löytyy yhtä monta kuin on arjessaan liikkumisen väliin jättävää ihmistä. Sote-alan työssä ja koulutuksessa on yli vuoden ajan testattu Helmi-mallia, joka tuoreen seurantatutkimuksen mukaan on auttanut edistämään arjessaan erilaisia tukipalveluita tarvitsevien henkilöiden aktiivisuutta entistä asiakaslähtöisemmin.

Vähän liikkuvien, arkensa apuna erilaisia tukipalveluita käyttävien henkilöiden aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisessä kyseisten tukipalveluiden tarjoajalla on tärkeä rooli – olipa hän sitten asiakastaan ajoittain tapaava fysioterapeutti tai liikuntaneuvoja tai puolestaan asiakkaan päivittäin esimerkiksi palveluasumisessa tai päivätoiminnassa kohtaava hoitaja tai sosiaalialan ammattilainen.

Sosiaali- ja terveys- sekä hyvinvointialojen ammattilaisen näkökulmasta aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisessä on kyse muutoksessa tukemisesta. Niin soveltavan liikunnan asiakasryhmien kanssa työskentely kuin laajemmassa kuvassa kaikille avoimen liikuntakulttuurin edistäminenkin on työtä, johon tarvitaan ymmärrystä, yhteistyötä, avoimuutta, luovuutta, erilaisia näkökulmia, keskustelua ja hyviä käytänteitä ja toimintamalleja. Erityisesti mukaan tarvitaan henkilöt, joita asia koskee.

Tämä kaikki on ytimessä Suomen Paralympiakomitean Hyvä muuvit -hankkeessa (2019–2022) kehitetyssä kuusivaiheisessa Helmi-mallissa, joka on juuri asiakkaan ja ammattilaisen yhdessä tekemään muutostyöhön suunniteltu työkalu.

Palvelumuotoiluun pohjaava malli auttaa ymmärtämään ja tekemään asioita entistä asiakaslähtöisemmin: ammattilaisen ja asiakkaan kesken yhdessä.

- Alkukartoitus ja yhteinen ymmärrys kokonaistilanteesta määrittävät prosessin kulkua – yhdessä sovitut tavoitteet, niiden seuraaminen sekä yhdessä uuden kokeileminen vievät muutosta eteenpäin. Prosessin tavoitteena on merkityksellisyyden kokeminen, mikä toimii avaimena liikkeen lisäämiseen ja toiminnan pysyvyyteen, tiivistää mallin kehittämistä vetänyt ja nyt sen jalostamista ja jalkauttamista eteenpäin vievä Suomen Paralympiakomitean hankekoordinaattori Katariina Jauhiainen.

Vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden todellisista tarpeista syntynyt malli on luotu yhdessä heidän itsensä kanssa. Hyvät muuvit -hankkeeseen osallistuneet erityyppisen palveluasumisen sekä arjen tuen ja palveluiden asiakkaat osallistuivat kokemuksia ja tietoa jakamalla sekä eri vaiheita testaamalla aktiivisesti mallin kehittämiseen.

- Tämän jälkeen olemme Aktiivisuutta läpi arjen -jatkohankkeessa siirtäneet näkökulman asiakkaista heidän kanssaan työskenteleviin ammattilaisiin, ja jalostaneet mallista yhteistyökumppaniemme kanssa sote-ammattilaisten työssä varmasti avuksi olevaa työkalua, Jauhiainen kertoo.

Seurantatutkimuksen tulokset lupaavat hyvää Helmi-mallin käyttömahdollisuuksista sote-alalla

Helmi-malli on syksystä 2022 lähtien ollut käytössä liikkumisen edistämisen työkaluna sote-alalla sekä työntekijöillä ja työyhteisöissä että osana alan opiskelua, missä sitä on käytetty ohjeena ja oppimateriaalina muun muassa lähihoitajien ja fysioterapeuttien koulutuksissa.

Mallia on hyödynnetty lisäksi edellä mainittujen koulutusten oppisisältöjen suunnittelussa, mikä on tehnyt siitä myös alan opettajien työkalun.

Vuosien 2022–2023 aikana Helmi-mallin toimivuutta sote-alalla on seurattu sekä kyselytutkimuksella että mallia itseään tiedonkeruussa hyödyntäen. Tähänastiset tulokset lupaavat hyvää mallin käyttömahdollisuuksista.

Kerätyn tutkimustiedon perusteella Helmi-malli on sitä testanneiden ammattilaisten mielestä aidosti asiakaslähtöinen, ja kerää kiitosta erityisesti asiakaslähtöiseen toimintatapaan perehdyttämisestä.

- Tulokset näyttävät, että prosessinsa myötä Helmi-malli ohjaa myös sitä käyttävää ammattilaista omassa työarjessaan keskeisten ja toimivien asioiden sekä toimintatapojen löytämisessä – luo struktuuria ja auttaa suunnittelussa, luettelee Jauhiainen.

Eivätkä Helmi-mallin positiiviset käyttökokemukset jää seurantatutkimuksen tulosten mukaan pelkästään ammattilaisen toimintatapojen tasolle:

- Vastauksissa todetaan mallin saavan aikaan oppimista ja merkityksellistä toimintaa, ja näin todella tukevan muutoksessa. Malli paitsi lisää aktiivisuutta ja liikkumista myös vahvistaa osallisuutta, eli toisin sanoen on avuksi juuri siinä mihin sen kehittäessämme tarkoitimmekin, Jauhiainen toteaa tyytyväisenä.

Tähän asti kerättyjen tulosten ja niiden analyysin perusteella Helmi-mallin voidaan todeta olevan selkeä, toimiva ja paljon hyötyjä tarjoava malli, jonka käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset.

Pelkkää positiivista eivät nämäkään tutkimustulokset kuitenkaan sisällä, sillä ne kertovat myös Helmi-mallin käyttöönotossa sote-alalla koetuista haasteista. Sellaisia on esiintynyt varsinkin yksittäisten ammattilaisen ympärillä toimivien työyhteisöjen näkökulmasta.

- Ei riitä, että ammattilainen itse on oivaltanut mallin avulla jotain ja löytänyt keinoja auttaa asiakkaitaan juuri heitä paremmin palvelevilla tavoilla, vaan palveluyksiköissä koko työyhteisön on lähdettävä mukaan muutokseen. Vaikuttaakin siltä, että vähän liikkuvien asiakkaiden ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten ohella Helmi-mallin prosessi on jalkautettava tukipalveluiden toimintaan vielä työyhteisön johdon tasolla, Jauhiainen pohtii mallin tulevaisuutta sote-alalla.

Helmi-mallin jalkauttamista ja mahdollisimman laajaa käyttöönottoa jatketaan vielä vuoden 2024 heinäkuun loppuun asti jo vuonna 2022 alkaneessa Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa. Paralympiakomitean hallinnoimassa hankkeessa mallin pohjalta luodaan myös erityisesti sote-alan ammattilaille suunnattu koulutuskokonaisuus aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen tukemiseksi.

Käyttötietoa, kokemuksia ja tulosten keräämistä Helmi-mallin osalta jatketaan edelleen.

Helmi-mallin 10 positiivista ominaisuutta seurantatutkimuksen tulosten mukaisessa tärkeysjärjestyksessä:

1. Malli ohjaa ja tukee asiakaslähtöisyydessä sekä lisää asiakasymmärrystä.
2. Malli on ymmärrettävä ja selkeä.
3. Malli luo struktuuria ja tuottaa uutta tietoa.
4. Malli saa aikaan oppimista.
5. Malli auttaa keskeisten asioiden löytämisessä.
6. Malli tukee vuorovaikutusta.
7. Malli vahvistaa osallisuutta.
8. Malli saa aikaan liikettä.
9. Mallia käytetään erityisesti suunnittelussa, osallistamisessa ja motivoinnissa.
10. Malli saa aikaan merkityksellistä toimintaa.

Helmi-mallista saatuja tuloksia ja niiden vaikuttavuutta on tarkasteltu ja analysoitu seurantatutkimuksen (n=309) aineistosta klusteroitujen keskeisten aiheiden valossa sekä Paralympiakomitean strategisten painopistealueiden näkökulmasta. Aineistosta poimutut kriteerit olivat mallin hyödynnettävyys, positiiviset huomiot mallista, negatiiviset huomiot mallista, mallin merkityksellisyys, mallin kehittämistarpeet, mallin käyttötarkoitukset, osallisuus, vuorovaikutus ja soveltava liikunta.