Paralympiakomitea otti kantaa vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamiseen

Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Suomen Paralympiakomitea näkee, että vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen on tarpeellista, eikä esityksessä ei ole tarpeeksi hyvin huomioitu YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteita ja toimeenpanoa, YK:n lasten oikeuksien sopimusta ja muita Suomen valtiota velvoittavia lakeja, kuten yhdenvertaisuus- ja liikuntalaki.

Suomen Paralympiakomitean on ottanut kantaa 1.1.2025 voimaan astuvan vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamiseen. 31.5. kirjatussa kannanotossa nähdään, että vammaispalvelulain tulee säilyä vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina, joten soveltamisalan tarkentaminen on tarpeellista. Samalla todetaan, että lain tulee olla täsmällinen ja tarkkarajainen, jotta sitä sovelletaan yhdenmukaisesti ja yhdenvertaisesti eri hyvinvointialueilla.

Nykyiset muutosehdotukset jättävät tulkinnanvaraisuutta. Esimerkiksi käsitteet elämänvaihe ja vammaisuus tai toimintarajoitteisuus eivät ole selkeitä. Epämääräisyydestä voi seurata vaihtelevia käytäntöjä siitä mikä laki kulloinkin tulkitaan ensisijaisena, sillä soveltamisohjeissa vammaispalvelulaki on palvelujen järjestämisvastuussa vasta listan viimeisenä. Myös ikääntyneiden ja lasten on voitava saada vammaispalveluita.

Pelkäämme, että jos käsitteet ja soveltamisohjeet eivät ole selkeitä, hyvinvointialueet voivat tulkita lakia eri tavoin. Säästöpaineiden seurauksena erilaiset tulkinnat voivat johtaa tilanteisiin, joissa esimerkiksi runsaasti tukea tarvitsevilta nuorilta evätään vapaa-ajan henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut sillä perusteella, että nämä tulkitaan huoltajien tavanomaisiin tehtäviin.

Vanhempien velvoittaminen avustajiksi esimerkiksi harrastustoiminnoissa voi aiheuttaa ulosjäämistä ja syrjäytymistä, jarruttaa lapsen tai nuoren itsenäistymistä ja ehkäistä osallisuutta.

Kannanotossa toteamme, että esityksessä ei ole tarpeeksi hyvin huomioitu YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteita ja toimeenpanoa, YK:n lasten oikeuksien sopimusta ja muita Suomen valtiota velvoittavia lakeja, kuten yhdenvertaisuus- ja liikuntalaki.

Lain soveltamisohjeistuksessa on otettava huomioon yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus, oikeus kohtuullisiin mukautuksiin ja mahdollisuus positiiviseen erityiskohteluun.

Pystyäkseen osallistumaan yhdenvertaisesti liikunta- ja kulttuuripalveluihin (YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 30) vammainen henkilö iästä tai "elämänvaiheesta" riippumatta saattaa tarvita vammaispalvelulain mukaisia palveluita, kuten henkilökohtaista apua, erityisiä liikuntaan ja urheiluun soveltuvia apuvälineitä ja kuljetuspalveluja.

Vammaispalvelulain pitää tukea omaehtoista liikkumista ja organisoituun liikuntaan ja urheiluun osallistumista.

Liikkuminen ja urheilu ylläpitävät vammaisen ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia, tukevat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat yhdenvertaisen osallisuuden. Sillä, että vammaiset ihmiset liikkuvat, tuotetaan taloudellisia säästöjä yhteiskunnalle.

Suomen Paralympiakomitean koko lausunto on luettavissa osoitteessa Lausuntopalvelu.fi

Lisätietoja:

Aija Saari, Tutkimuspäällikkö, 040 506 4208, aija.saari@paralympia.fi