- Etusivu
- Ajankohtaista
- Uutiset
- Pirkkalan Pirkoille Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendi harrastustoiminnan kategoriassa
Pirkkalan Pirkoille Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendi harrastustoiminnan kategoriassa
21.12.2024
Pirkanmaalainen Pirkkalan Pirkat -urheiluseura on saanut Suomen Paralympiakomitean ja Alkon myöntämän, 1500 euron arvoisen Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendin kategoriassa Yhdenvertaisuus harrastustoiminnassa. Stipendi luovutettiin seuralle lauantaina 21.12. Pirkkalan vapaa-aikakeskuksessa naisten inssidivarin salibandypelin yhteydessä.
Vuoden 2024 yhdenvertaisin seura -stipendin harrastustoiminnan kategoriassa saanut Pirkkalan Pirkat järjestää harrastustoimintaa kaikkiaan viidessä eri lajissa. Toimintaa kehitetään avoimin mielin yhdenvertaisuuden saralla, ja tällä hetkellä nuorten yleisurheilukouluissa ja salibandyssa on mukana erityistä tukea tarvitsevia liikkujia ja urheilijoita. Myös kielivähemmistöt on toiminnassa huomioitu.
– Erilaisille liikkujille ja urheilijoille jo olemassa olevien mahdollisuuksien ohella seurassa osoitetaan vahvaa tahtoa kehittyä jatkuvasti yhdenvertaisuusasioissa, summaa Paralympiakomitean seurakehittäjä Nina Peltonen palkitsemisperusteita.
Näkyvimmin yhdenvertainen seuratoiminta on Pirkkalan Pirkoissa esillä seuran suurimman lajin salibandyn ja erityissalibandyjoukkue Nuljun Sisun kautta. Joukkue perustettiin aikoinaan itsenäisenä, mutta Pirkkalan Pirkat on ottanut sen huomiinsa ja yhdenvertaiseksi osaksi toimintaansa.
– Nuljun Sisulle on asetettu samat toimintamallit, kuin muillekin seuran salibandyjoukkueille, ja se toimii nyt joukkueena muiden joukossa. Meillä on ollut erilaisia harrastajia myös eri ikäluokkien yleisurheilukouluissa, tänäkin vuonna esimerkiksi kehitysvammainen harrastaja on treenannut mukana muiden ikäistensä joukossa ja tarpeen tullen soveltaen, kertoo Pirkkalan Pirkkain toiminnanjohtaja Sini Rönnqvist.
Rönnqvist pitää Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendiä harrastuskategoriassa hienona tunnustuksena seuran tekemästä työstä.
– Toivottavasti tämä rohkaisee muitakin seuroja mahdollistamaan erilaisia ryhmiä tai avaamaan erilaisille harrastajille ovia jo olemassa olevaan toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Rönnqvist arvelee tässä vaiheessa, että stipendirahaa tullaan seurassa käyttämään muun muassa alun perin ulkopuolelta mukaan tulleen Nuljun Sisun yhteisöllisyyden vahvistamiseen entistä tiiviimpänä osana Pirkat-yhteisöä.
– Voimme esimerkiksi hankkia heille lisää seuravaatteita. Katsotaan vielä, jos saamme rahalla tehtyä jotain myös kaikille avoimien yleisurheilukoulujen osalta.
Salibandyjoukkue Nuljun Sisu näyttää esimerkkiä lajitoiminnan soveltamisessa
Pirkkalan Pirkkain Nuljun Sisu -joukkueessa tarjotaan salibandya sekä soft- että harrastetasolla. Pelaajien ikähaarukka yltää 13-vuotiaista aina 50-vuotiaisiin.
Soft-ryhmässä toimintaa sovelletaan aina kulloisenkin harrastajien kokoonpanon mukaan: vastuuvalmentaja yhdessä lajivalmentajan kanssa suunnittelee toiminnan niin, että jokainen joukkueen pelaaja huomioidaan yksilöllisesti.
Soft-ryhmästä pelaajien on omien toiveidensa ja kehittymisensä myötä mahdollista siirtyä harrasteryhmään, jonka toiminta on tavoitteellisempaa ja tähtää menestymiseen eritasoisissa valtakunnallisissa turnauksissa. Halutessaan pelaajat voivat pelata molemmissa ryhmissä, jolloin harjoituksia kertyy jo kolmet viikossa.
Soveltaminen on Nuljun Sisun vastuuvalmentaja Ari Mannisen mukaan mahdollista muun muassa aktiivisesti toimintaan osallistuvien huoltajien avulla. He toimivat pelaajille mallina, kaverina ja tukena, ja tarvittaessa sanallistavat ja havainnollistavat pelaajille kerrotut asiat niin, että jokainen pelaaja saa mahdollisuuden onnistua.
– Joukossamme on esimerkiksi vaikeasti liikuntarajoitteinen pelaaja, jonka turvallisuudesta niin harjoituksissa kuin turnauksissa pyritään pitämään erityistä huolta. Se onnistuu ennakoimalla mahdollisimman hyvin sitä, missä ja keiden kanssa milloinkin pelataan. Turnauksissa vaikeimmin liikuntarajoitteisella pelaajalla on mahdollisuus pelata pelejä, joissa tahti on hitaampaa ja säännöt kieltävät kaikenlaisen taklaamisen, Manninen kertoo.
Toisilla pelaajilla taas on haasteita ymmärtämisen tai tiedon tuottamisen ja vastaanottamisen kanssa.
– Heidän kohdallaan on erityisen tärkeää pitää tiiviisti yhteyttä vanhempiin, jotta näiden nuorten tarpeet, toiveet, ilot, huolet välittyvät myös meille joukkueesta vastaaville ja ne osattaisiin ottaa vielä paremmin huomioon toiminnassa.
Yhdenvertainen urheilu aseena kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä
Toiminnan soveltamista pohditaan ja tehdään Pirkkalan Pirkkain toiminnassa ja sen Nuljun Sisu -joukkueen ryhmissä myös muiden kuin erilaisten fyysisten ja ymmärtämisen haasteiden kannalta.
Monissa ryhmissä on tälläkin hetkellä eri kansalaisuuksia edustavia harrastajia, jotka puhuvat äidinkielenään pääosin muuta kuin suomea. Lisäksi moni pelaajista edustaa eri uskontoa kuin Suomen valtaväestö.
– Näiden asioiden huomioiminen on tärkeää erilaisten käytäntöjen, tapojen ja arvojen kannalta: miten kohtaamme toinen toisemme ja miten käyttäydymme niin, ettemme tietoisesti loukkaa ketään erilaisten tapojen ja arvojen vuoksi, Ari Manninen sanoo.
Valmentaja nostaa esiin kiusaamisen, joka on suomalaisessa kulttuurissa roihahtanut huolestuttavan merkittäväksi ilmiöksi, ja johon esimerkiksi kouluilla on ollut vaikeuksia löytää keinoja puuttua riittävällä tasolla.
– Meidän joukkueessa kiusaamiseen suhtaudutaan ennaltaehkäisevällä otteella, ja lisätään senkin myötä yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille osallistua, sitoutua ja vaikuttaa. Olemme ottaneet tavaksi kerrata yhdessä – ei vain tarvittaessa vaan säännöllisesti – jutut, joilla yhdessä parhaiten taklaamme kaikenlaisen kiusaamisen.
Nuljun Sisun kummallakin ryhmällä on oma suljettu keskusteluyhteisönsä itse harrastamiseen liittyvien asioiden, kuten tulevien harjoittelupäivien ja turnausten tietojen jakamiseen. Niissä jaetaan lisäksi myös pelaajien vapaa-ajalla ilmenneitä iloja ja huolia.
– Haluamme kohdella jokaista pelaajaa yhdenvertaisesti myös siltä osin, että kaikille asetetaan niin fyysisesti kuin henkisesti turvalliset rajat elää ja harrastaa. Myös maalivahtivalmentajamme tarjoaa oman ryhmän, jossa saa kehittää tietoja ja taitoja ja puhua niin iloa kuin huolia aiheuttaneista asioista, koskivat ne sitten meidän lajia, ryhmää tai pelaajien yksityistä elämää. Voimme vapaa-ajallakin soitella ja kuunnella kipeiltä tuntuvia asioita, joita näillä pelaajilla riittää.
Manninen kertoo mainittuja kipeitä asioita olevan muun muassa riittämättömyyden tunne omaan vammaisuuteen liittyen tai pelot puutteellisista mahdollisuuksista olla sosiaalisesti aktiivinen ja tulla ymmärretyksi ryhmässä, jos oma kulttuuritausta on erilainen kuin enemmistöllä.
– Välillä pelaajat ovat myös oman perheensä hylkäämiä, jolloin harrastustoimintaankin on tarvittu mukaan tukiperheitä. Niiden olemassaolon tärkeys ja merkitys onkin tunnistettu meidän seurassa erittäin vahvasti, Manninen kiittää.
Talkoohengellä yhdenvertaisuutta myös taloudellisesti ja toimihenkilöiden joukossa
Yhtenä yhdenvertaisuuden osa-alueena Pirkkalan Pirkoissa huomioidaan pelaajat, joilla harrastamiseen liittyy taloudellisia haasteita. Kaikki eivät aina esimerkiksi pysty järjestämään kyytejään kotoa harrastuspaikalle.
– Me toimihenkilöt sekä osa ajokortin omaavista pelaajista olemme kaikessa hiljaisuudessa ottaneet hoitaaksemme kyyditykset ilman erillistä korvausta. Vain pitkillä matkoilla kimppakyydeistä on saatu korvausta, mutta ketään ei jätetä kotiin, jos ei pysty osallistumaan bensakustannuksiin, sanoo Ari Manninen.
Pelaajien yhdenvertaisuuden ohella Pirkkalan Pirkoissa on ymmärretty, että myös toimintaa luotsaavien toimihenkilöiden ja huoltajien joukossa on niitä, joiden elämäntilanne ei aina mahdollista aktiivista osallistumista joukkueen tukemiseen.
Varsinkin Nuljun Sisun valmentaja Teemu Kontkanen on Mannisen mukaan ottanut sydämen asiakseen kehittää toimihenkilötason toimintaa niin, että mahdollisimman monen olisi helppo osallistua pienelläkin panoksella sekä seuran että joukkueen tekemiseen.
Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendi harrastuskategoriassa luovutettiin Pirkkalan Pirkoille lauantaina 21.12. Pirkkalan vapaa-aikakeskuksessa pelattavan naisten inssidivarisarjan kotiottelun yhteydessä. Paikalla palkitsemistilaisuudessa olivat mm. Pirkkalan Pirkkain Sini Rönnqvist, Paralympiakomitean Nina Peltonen ja Alkon edustaja palvelujohtaja Kimmo Mäkelä.
Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendit myönnetään Suomen Paralympiakomitean ja Alkon toimesta kolmessa eri kategoriassa. Aiemmin joulukuussa myönnettiin Yhdenvertaisuus kilpaurheilussa -kategorian stipendi Rovaniemen Lapin Ampujille ja Yhdenvertaisuus ohjaaja- ja johtotehtävissä -kategorian stipendi Vantaan PuHu Junioreille. Paralympiakomitea ja Alko myönsivät 1500 arvoiset stipendit yhdenvertaisuutta edistäneille seuroille nyt kolmatta kertaa.
Pirkkalan Pirkat on pirkkalalainen monilajiseura, jolla on lajeina salibandy, lentopallo, koripallo, pesäpallo ja yleisurheilu. 1935 perustetussa seurassa on hieman yli 1200 jäsentä ja vuosittain vapaaehtoisena toimii yli 200 henkilöä. Seura haluaa kehittää urheilu- ja liikuntatoimintaa siten, että mahdollisimman moni pirkkalalainen voisi osallistua toimintaan vastuullisesti liikkujana, harrastajana, urheilijana tai vapaaehtoisena osana Pirkkain seurayhteisöä.
Lue lisää:
Lapin Ampujille Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendi kilpaurheilukategoriassa
PuHu Junioreille Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendi valmennuksen ja johtotehtävien kategoriassa
Aiemmat Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendiaatit
2022
- Yhdenvertaisuus harrastustoiminnassa: Riihimäen Palloseura
- Yhdenvertaisuus kilpaurheilussa: Turunseudun Kenttäurheilijat
- Yhdenvertaisuus valmennus- ja johtotehtävissä: Okeroisten ratsastajat
2023