Esteetön ja saavutettava luontomatkailu on suurelta osin viestintää ja ihmisen kohtaamista

Yhdenvertaisuutta luontomatkailuun -webinaarin tallenne katsottavissa sivun alalaidasta

Suomen Paralympiakomitean, LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen Luontopalveluiden koordinoiman Luonto kaikille -hankkeen webinaari keräsi reilu sata seuraajaa suoran lähetyksen ääreen torstai-iltapäivänä. Webinaarin tallenne on vapaasti katseltavissa ja löytyy upotettuna tämän sivun alalaidasta.

Luonto kaikille -hankkeessa pyrkimyksenä on lisätä luontomatkailupalveluja tarjoavien yrittäjien ja muiden tahojen osaamista esteettömyyteen ja erityisryhmien tarpeisiin liittyen. Torstain webinaarissa esiin nousivat erityisesti ennakkoviestinnän ja ihmisten kohtaamisen merkitys.

Ensimmäisen puheenvuoron webinaarissa piti mm. esteettömiä tilausajoja, tuettuja vapaa-ajan palveluja sekä esteettömyyteen liittyviä koulutuksia tarjoavan Matrocks Oy:n Emilia Mäkiranta. Hän toimii kouluttajana Matrocksin Mainio Asenne -palvelukokonaisuudessa, joka palkittiin Esteetön Suomi -palkinnolla vuoden 2019 Apuväline-messuilla Tampereella. Mäkiranta, jolla itsellään on CP-vamma, puhui oikean asenteen merkityksestä luontomatkailupalvelujen tarjoajien ja erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden yhteistyössä.

– Ei voida olettaa, että palveluntarjoajat voisivat tietää etukäteen kaiken asiakkaan toimintakyvystä ja tarpeista, mutta kun kuunnellaan asiakasta ja sovelletaan yhdessä, niin saadaan onnistunut lopputulos. Hymy kasvoilla on kohtaamisen tärkein työväline, Mäkiranta sanoi.

Liisa Renfors Business Finlandin Visit Finland -yksiköstä kertoi Suomen olleen vahvalla kasvun tiellä maahamme kohdistuvan matkailun osalta ennen koronavirusepidemian aiheuttamaa väistämätöntä laskua. Visit Finlandilla tiedostetaan myös esteettömän matkailun painoarvo – maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 15 prosentilla maailman väestöstä on jokin fyysinen tai psyykkinen vamma.

– Olemme huomanneet puutteita siinä, millaista informaatiota matkailijoilla on kohteista saatavilla eri kielillä. Kysyntää kyllä olisi, muistan että jo 90-luvulla, kun elettiin vielä painotuotteiden kulta-aikaa, esteettömistä palveluista kertovat esitteet menivät kuin kuumille kiville. Eli tarvittavan tiedon saannin helppous olisi kyllä kaiken a ja o, sanoi Renfors, joka kertoi esityksessään myös Business Finlandin tarjoamista tukimahdollisuuksista matkailualan yrittäjille.

Luontoelämyksiä kaikilla aisteilla

Kuvailutulkki Carita Lehtniemi esitteli, miten pääasiassa näkövammaisille henkilöille suunnattu kuvailutulkkaus, eli visuaalisen tiedon muuttaminen sanalliseen muotoon, voi tuoda huomattavasti lisäarvoa esteettömiin luontomatkailupalveluihin. Kuvailutulkkauksen avulla näkövammaisille henkilöille pystytään tarjoamaan kohteesta paitsi täsmällistä tietoa myös parhaimmillaan henkeäsalpaavia luontoelämyksiä.

– Luonnossa liikkumisessa kokonaisvaltaiseen kokemukseen vaikuttavat kaikki aistit, muistutti Lehtniemi ja kertoi, että kuvailutulkkausta voi käyttää hyödyksi myös kohteiden ennakkoviestinnässä ja markkinoinnissa.

Myös Railo Outdoor -luontomatkailuyrityksen Mika Railo kertoi ymmärtäneensä luontokokemusten moniaistillisuuden toden teolla vasta olleensa mukana Luonto kaikille -hankkeen näkövammaisille nuorille suunnatussa retkeilypilotissa Evolla viime kesänä.

– Sitä oppi katsomaan luontoa eri tavalla kuin ennen. Aiemmin ei ollut tullut esimerkiksi juuri rekisteröityä polulla olevia kiviä, mutta nyt kun niistä piti varoitella, niin sitä huomasi, miten paljon kiviä lopulta onkin, Railo sanoi.

– Kaikki reissut, mitä olen erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa tehnyt ovat olleet positiivisia ja motivoivia. Ihmiset, joille luonnossa liikkuminen ei ole ihan niin yksinkertaista ja joille näitä mahdollisuuksia on harvemmin tarjolla, osaavat todella nauttia luonnosta sinne päästessään. On kiva auttaa, kun näkee miten merkityksellistä se heille on, Railo totesi.

Mutta pienyrittäjän täytyy miettiä tarkasti omaa toimeentuloaan. Se on Railon mukaan yksi suurimmista syistä, miksi matkailupalvelujen tarjoajat eivät ainakaan vielä ole ottaneet laaja-alaisesti erityisryhmiä huomioon palveluissaan.

– Pienyrittäjä saa palkkansa tällä alalla asiakaskontakteista eli niistä konkreettisista luontomatkailutilanteista. Kaikki muu, kuten markkinoinnin uudistaminen ja uusien kohderyhmien tavoitteleminen, tehdään sen päälle. Aina täytyy myös miettiä potentiaalisten asiakkaiden kyvykkyyttä maksaa palveluista, Railo pohti.

Rovaniemen SantaSportissa asiakaspalvelijana ja luontoliikunnan ohjaajana työskentelevä Krista Skantz puhui ennakkoviestinnän merkityksestä erityisryhmien luontomatkailussa. Isossa roolissa ovat tietysti ennakkotietojen tarkkuus ja ajantasaisuus, mutta myös mielikuvilla on merkityksensä.

– Millaisin kuvin palveluntarjoaja nettisivuillaan tai esitteissään viestii? Ketä kuvissa näkyy? Meillä on Suomessa tarjolla todella upeita luontokuvia, mutta henkilöhahmojen repertuaari niissä on usein aika suppea. Palveluntarjoaja voi viestiä omista asenteistaan ja arvoistaan monimuotoisten kuvien avulla ja samalla välittää erityisryhmiin kuuluville tiedon siitä, että tämä on suunnattu myös heille, Skantz sanoi ja painotti myös suosittelumarkkinoinnin ja käyttäjäkokemusten jakamisen merkitystä.

Webinaarin viimeisessä puheenvuorossa Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn Johanna Hätönen kertoi muun muassa vuoden 2014 Luonto-ESKEH -projektista, jossa laadittiin luontokohteiden esteettömyyskartoituslomakkeet sekä loppusuoralla olevasta Esteetön eräpolku -hankkeesta, jossa lomakkeita täydennettiin sekä tehtiin uudet lomakkeet pitkien luontoreittien kartoittamista varten.

– Luontokohteiden esteettömyyskartoitus toimii pohjana reittikuvaukselle, jota voi käyttää etukäteistiedottamisessa. Sillä varmistetaan, että kaikki saavat tarvitsemansa ennakkotiedot reitistä, sanoi Hätönen ja kertoi seuraavaksi alkavan koulutettujen esteettömyyskartoittajien pätevöittäminen luontokohteiden kartoittamiseen sekä luontopalveluja tarjoavien toimijoiden kouluttaminen esteettömyysasioihin.