Sinnikkyys ja verkostot auttavat esteettömien luontoreittien ja rakenteiden luomisessa – ”Matkailupalveluissa esteettömyys on nyt siinä tilanteessa, missä vastuullisuus oli 10–15 vuotta sitten”

Luonnossa liikkumisella ja retkeilyllä on lukemattomia positiivisia vaikutuksia ihmisen niin fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaaliselle hyvinvoinnille. Luontoelämysten tuominen myös toimintarajoitteisten kohderyhmien saataville vaatii kuitenkin vielä työtä, jota on tehtävä pitkäjänteisesti erilaisten toimijoiden kanssa ja erilaisia verkostoja hyödyntäen.  

Suomessa on tehty jo paljon hienoa työtä luontoreittien ja niiden varrella sijaitsevien rakenteiden esteettömyyden kartoittamisessa ja kehittämisessä, ja sen myötä osaltaan saatu laajennettua luontoliikuntamahdollisuuksia myös toimintarajoitteisille kohderyhmille.  

Esteettömyyden kehittämisessä kotimaan luonto- ja matkailupalveluiden ja niiden myötä luontoliikunnan mahdollisuuksien parissa riittää kuitenkin vielä työtä.  

Paralympiakomiteassa tätä työtä on jatkettu tänä vuonna usean aiemman luontohankkeen jatkumolle sijoittuvassa Reitit ja rakenteet -hankkeessa, jossa on tuotettu päivitetyt ohjeet ja lomakkeet esteettömien luontoreittien ja niiden varrella sijaitsevien rakenteiden kartoittamiseen. 

Kartoitusohjeet ja -lomakkeet auttavat taas uusia luontopalveluiden tarjoajia kehittämään palveluitaan, mutta kokonaisuudessaan esteettömien reittien ja rakenteiden rakennusprosessit vaativat pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä ja monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Verkostot ovat korvaamattomia myös siinä, että tieto saadaan vietyä käyttäjille asti. 

Esteettömyydestä hyötyy laajimmillaan jopa kolmasosa koko väestöstä  

Hyvä esimerkki viime vuosina tapahtuneesta luontoliikuntamahdollisuuksien kehittämistyöstä on Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Suomen Paralympiakomitean Luonto Kaikille Kainuu -hanke (2021– 23), jossa Arto Heikkinen ja Petri Rissanen tekivät sinnikästä paikallista työtä erilaisten alueellisten toimijoiden kanssa.

Paikallisessa hankkeessa tuotettiin Kainuun alueen luontoreittien ylläpitäjille tietoa reittien kuvausten ja kehittämissuunnitelmien muodossa sekä kasvatettiin alueen luontomatkailualan yrittäjien osaamista niin, että he osaavat palveluketjuissansa ottaa huomioon toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet. 

Mikään esteettömyyden kehittämisessä ei tapahdu hetkessä, ei yhden keskustelun aikana. Alkuun voi olla, että jo käsitys esteettömyydestä tai siitä, ketkä kaikki esteettömyydestä hyötyvät, on puutteellinen. Ei esimerkiksi ymmärretä esteettömien reittien ilahduttavan vammaisten ihmisten lisäksi yhtä lailla myös ikääntyneitä ja lapsiperheitä.  

Toisaalta itse esteettömyyttä voidaan ajatella liian kapeasti, eikä huomioida esimerkiksi sitä, että käyttäjän kokemus retkeilyelämyksestä jää vajaaksi, jos esteettömällä reitillä onkin vaikkapa sauna, joka ei ole esteetön. 
Esteettömiä luontoreittejä ja sen potentiaalisia käyttäjiä ei myöskään saada kohtaamaan, jos tietoa ei ole saatavilla siellä, mistä käyttäjät retki-ideoita etsivät.  

Aina ei tarvitse kehittää uutta palvelua – usein riittää, että katsoo omaa palveluaan eri näkökulmasta 

Yksi Luonto kaikille Kainuu -hankkeessa havaituista haasteista on se, että esteettömyys saatetaan mieltää turhaan työlääksi ja hankalasti toteutettavaksi, vaikka näin ei ole. 

– Työpajoissa ja yrittäjien kanssa keskustellessa painotimme koko ajan, että mustavalkoisesta ajattelusta pois. Jos yrittäjä on perustanut ohjelmapalvelun jonkun vahvuutensa nimiin, ei ole tarkoitus, että hän lähtee keksimään siihen kokonaan uutta tuotetta esteettömälle käyttäjäryhmälle, selventää Arto Heikkinen, ja jatkaa: 

– Sen sijaan yrittäjä katsoo Petrin [Rissanen] tapaisen asiantuntijan kanssa sitä omaa tuotettaan eri näkökulmasta, millä tavalla esteettömyys soveltuisi mukaan. Osa tuotteista soveltuu, osa tuotteista ei sovellu.

 Hankkeissa järjestetään usein mielellään työpajoja alueen yrittäjille. Petri Rissanen kokee ”työpajaähkyn” olevan yrittäjälle iso. Se haastaa hankkeita miettimään muita keinoja viedä tietoa matalammalla kynnyksellä heidän arkeensa, eli ymmärrystä puolin ja toisin. 

– En usko, että yrittäjät ovat välttämättä vastahakoisia tämän puolen osaamisen kehittämisessä, mutta ehkä se malli, millä osaamista hankkeessa voidaan tehdä, on vähän kankea, Rissanen sanoo. 

Markkinointia tarvitaan käyttäjien tavoittamiseksi

Heikkinen ja Rissanen pohtivat oman hankkeensa myötä paljon myös tiedon leviämistä eri kanavissa, jotta käyttäjät tietäisivät esteettömistä reiteistä ja palveluista ja osaisivat niitä myös hyödyntää.  

Sivustoja ja somekanavia on, mutta tavoittavatko ne tarpeeksi kohderyhmää? 

– Mietityttää, että millä tavalla nämä ihmiset, jotka hyötyisivät monella tapaa sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta erilaisten luontoreittien ja -palveluiden mahdollisuuksista, löytäisivät sen tiedon äärelle. Se, että edes löytää itselleen tarpeellisen tiedon jonkin kohteen esteettömyydestä, on ensimmäinen ongelma. Sitten vasta pääsisi itsenäisesti tekemään päätöksen, että lähteäkö retkelle vai ei, Rissanen sanoo. 

Nykyään määräykset velvoittavat, että hotellissa on tietty määrä esteettömiä huoneita, ravintolassa tietty määrä asiakaspaikkoja maatasolla sekä esteettömiä wc-tiloja.  

Esteettömien palveluiden toteutus ei silti ole aina ollut käyttäjälähtöistä tai sellaista, että palveluiden parissa todella viihtyisi. Vaikkapa luontoreitin taukopaikalla apuvälineen käyttäjä saattaa katsoa usein metsään, kun muut katsovat järvenselälle. 

– Esteettömyys on nyt siinä tilanteessa, missä vastuullinen matkailu oli, kun siitä lähettiin puhumaan 10–15 vuotta sitten. Toimijat olivat tosi hämmentyneinä sen asian kanssa. Pitääkö tähän reagoida, eikö tähän pidä reagoida, vaikuttaako tämä kuluttajakäyttäytymiseen, eikö tämä vaikuta kuluttajakäyttäytymiseen. Se on prosessi, joka ottaa oman aikansa ja vaatii osittain porkkanaa ja osittain keppiä, Heikkinen sanoo. 

Kun fasiliteetit on luotu ja pohjatyö tehty, tarvitaan käyttäjiä. Niiden houkuttelemiseksi tarvitaan markkinointia, jossa monipuolisten verkostojen ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat avainasemassa. 

VuokattiSport näyttää esimerkkiä paikallisten luontoliikuntapalveluiden tarjoajana 

Matkailutoimijoiden esteettömyyskuvailuita ja esteettömyyden esilletuontia on saatu jo kehittettyä. Kainuussa Luonto kaikille -hankkeen tiimoilta eri toimijoiden kanssa tehdyissä yhteistyötä muutamien toimijoiden kanssa, ja onnistumisiakin nähtiin.

 – Kyllä VuokattiSportin pystyy nostamaan hyvänä esimerkkinä sen osalta, millä tavalla siellä lähdettiin mukaan, mitä kaikkia toimenpiteitä suoritettiin itse ja millä tavalla siellä osallistuttiin hankkeen toimenpiteisiin. He kysyivät lisätietoa, tekivät asioita, muokkasivat nettisivuille esteettömyysasioita, tuli välinevuokraamo ja tehtiin rantareittiä. Uusimpana valmistui esteetön laituri, Heikkinen sanoo. 

VuokattiSportin majoituspalvelut esteettömyys kartoitettiin ja tiedot niistä julkaistiin Vuokatti Sportin sivuilla.  

– Sinne tuli esteettömyyskuvailut majoitustiloista. Siinä on mallia muillekin, Rissanen sanoo. 

VuokattiSportin lisäksi Sotkamossa on muun muassa Tikkalansalmen esteetön melontalaituri ja Naapurinvaaran venesataman esteetön kota. 
 
Vuosina 2023–2024 toteutetussa Reitit ja rakenteet -hankkeessa päivitettiin ohjeistus esteettömien luontoreittien kartoitukseen ja kuvailuun. Lue lisää ja lataa ohjeistus käyttöösi.