Esa-Pekka Mattila edusti Suomea IPC:n Urheilijafoorumissa Koreassa – luokittelu ja vaikeavammaisten urheilijoiden asema puhututtivat

Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n Urheilijafoorumi järjestettiin Etelä-Korean Icheonissa 25.–27. kesäkuuta. Mukana oli yli 60 urheilijaedustajaa eri puolilta maailmaa. Suomen edustajana foorumissa oli Suomen Paralympiakomitean urheilijavaliokunnan puheenjohtaja, ratakelaaja Esa-Pekka Mattila.

Mattila oli vaikuttunut siitä, miten vahvasti urheilijat ovat mukana IPC:n päätöksenteossa. Järjestön hallituksen 14 jäsenestä yhdeksän on entisiä paraurheilijoita.

– Foorumissa oli osio, jossa osallistujat saivat hyvin avoimesti kysyä mitä vain IPC:n presidentiltä Andrew Parsonsilta ja toimitusjohtaja Mike Petersiltä. Asioita sai myös kommentoida kriittiseen sävyyn. Muutenkin keskustelu kaikissa virallisissa osioissa oli todella avointa ja suoraa. Myös epämuodolliset keskustelut esimerkiksi lounaiden yhteydessä olivat tärkeitä, Mattila kiitteli.

Urheilijafoorumi järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Noin 60 urheilijaedustajan joukossa oli mukana 25 edustajaa, jotka olivat saaneet tukea osallistumiseensa IPC:n solidaarisuusohjelmasta. Tällä mahdollistettiin se, että foorumissa oli läsnä laaja edustajisto joka puolelta maailmaa.

– Jos näissä kokouksissa ei ole läsnä, niin on vaikea luoda vaikuttamiskontakteja. Täällä oli paljon edustajia kehittyvistä maista, ja näiden maiden erilaiset ongelmat helposti hukkuvatkin keskustelussa ilman heidän edustajiensa läsnäoloa. On tärkeää, että jatkossakin kehittyvien maiden edustajat ovat paikalla, jotta kaikki näkemykset pääsevät esille, Mattila totesi.

Luokitteluun liittyvät asiat olivat merkittävässä roolissa Urheilijafoorumissa.

– Luokitteluun liittyvät ongelmat on tiedostettu IPC:n puolella. Luokittelututkimukseen liittyvän datan avoimuus on iso haaste, jotta esimerkiksi laajempi seuranta luokittelumuutosten vaikutuksista onnistuisi. Toiveena etenkin urheilijoiden puolelta oli, että luokittelun puolelle saataisiin samanlainen oma organisaationsa kuin WADA on antidopingpuolella, mutta se ei vielä ole taloudellisesti mahdollista. Tulevaisuudessa, kun loputkin lajit lähtevät IPC:n alaisuudesta omiin kansainvälisiin lajiliittoihinsa, on selkeämpi ja helpompi hallinnoida luokittelua oman organisaationsa kautta.

Luokittelun ohella suomalaisen paraurheilun näkökulmasta merkittävä aihe Icheonin foorumissa oli vaikeavammaisten urheilijoiden (Athletes with high support needs, AHSN) asema paralympialaisissa ja muissa kansainvälisissä paraurheilukilpailuissa.

Pikaisimmin ratkaisua kaipaava ongelma liittyy vaikeavammaisten henkilökohtaisten avustajien mukaan saamiseen paralympialaisiin. Siihen liittyvät pullonkaulat ovat olleet räikeästi ristiriidassa IPC:n oman ideologian kanssa.

– Laajempi vaikeavammaisten urheilijoiden tarpeisiin liittyvä data on vielä käsittelyssä. Siihen liittyen laajempia muutoksia esitetään vielä tämän vuoden aikana, ja ne tuodaan käytäntöön vuoden 2028 Los Angelesin kisoista lähtien. Muutamia ”hätämuutoksia” tullaan kuitenkin tekemään jo ensi vuoden Pariisin kisoihin mennessä, erityisesti avustajien henkilökohtaiseen kategorisointiin liittyen.

Mattila vaihtaa urheiluvaikuttajan hattunsa Icheonin jälkeen nopeasti ratakelaajan kypärään, sillä parayleisurheilun MM-kilpailut käynnistyvät Pariisissa 8. heinäkuuta.