Pöyhönen: Paraurheilun paikka on kaikkialla siellä, missä urheilu on muutenkin

Suomalaisesta paraurheilusta ja sen organisoitumisesta on puhuttu tänä vuonna enemmän kuin koskaan. Aihetta pohdittiin myös tiiviin syksyn lopuksi järjestetyssä Paralympiakomitean syysseminaarissa, jossa esiteltiin käynnissä olevien selvitysten etenemistä ja tähänastisia tuloksia.

Paraurheilun arviointia vetänyt Kuorikoski: Paraurheilussa on johtajuuden ongelma

Paraurheilun johtaminen on nykyisellään henkilöitynyttä, monikeskuksista ja sattumanvaraista. Tämä on käynyt ilmi muun muassa syksyllä julkaistussa paraurheilun arviointiraportissa, jota Paralympiakomitean syysseminaarissa esitteli arvioinnin toteuttaneen Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtaja Tero Kuorikoski.

Kuorikoski nosti esiin johtamisen ja yhteistyön ongelmat:

- Henkilösidonnaisuudesta voi seurata, että moni paraurheiluun liittyvä asia on lajiliitoissa vuoristoratamaista. Jos paraurheiluvastuu on annettu vain yhdelle, intohimolla ja vauhdilla käynnistynyt toiminta voi lamaantua, kun vastuuhenkilö väsähtää tai väistyy.

Johtamisen monikeskeisyydestä kertoo esimerkiksi se, että kun paraurheilun arvioinnissa esitettiin kysymys kuka paraurheilua johtaa, vastasivat lajiliitot keskenään hyvin eri tavoin. Vastauksissa esiintyivät esimerkiksi huippu-urheiluyksikkö, Olympiakomitea, Paralympiakomitea, lajiliitot tai urheilija-valmentaja-parit itse, mikä kertoo, ettei tilanne ole selkeä.

Kun pelikentän toimijat eivät itsekään tiedä kenelle pallo pitäisi syöttää, seuraa sattumanvaraisuutta.

Kuorikoski kannustaa paraurheilutoimijoita parempaan yhteistyöhön ja kunnianhimoisempaan tavoitteen asetteluun. Erityisesti tulisi kehittää lajiliittointegraatiota, mutta myös lajiliittojen rahoitusperiaatteita tulisi muuttaa.

- Raha lajiliitoille ei voi tulla kuin manulle illallinen. Paraurheilun tavoitteiden tulee löytyä selkeästi strategioista ja toimintasuunnitelmista. Lisäksi toteutettua toimintaa pitää systemaattisesti arvioida. Laadukkaasta toiminnasta palkitaan.  

Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteistyöselvitys jatkuu – Paralympiakomitealla halu profiloitua vahvemmin lajiliittointegraation tukijaksi

Keväällä 2024 alkaneen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean yhteisen selvitysprosessin tavoitteena on löytää yhteinen tapa toimia palvelujärjestöinä, löytää keinoja parantaa yhteistyötä ja selvittää mahdolliset päällekkäisyydet.  

Selvitysprosessi koostuu useista toimenpiteistä, kuten vierailu Hollannissa, henkilöstöille tehdyt kyselyt ja huippu-urheilun yhteistyön ja kisaprosessien analyysit. Viimeisimpänä on käynnistetty myös yhteistyösopimuksen tarkastelu.

Työssä hyödynnetään myös ministeriön tilaamia selvityksiä, keskeisimpänä Kuorikosken esityksessään viittaama Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -raportti. Lisäksi keväällä odotetaan valmistuvan katsaus paraurheilun kansainvälisistä organisoitumismalleista, josta vastaa Huippu-urheilun instituutti KIHU.  

- Henkilöstökyselymme paljasti, että meillä on jo runsaasti yhteistyötä. Samalla huomattiin, että molemmilla organisaatiolla on myös omat erityispiirteemme, joissa yhteistyö ei edes ole tarpeen, kertoi Olympiakomitean hallintopäällikkö Emilia Ottela syysseminaarissa.

Paralympiakomitean pääsihteeri Hilkka Pöyhösen mukaan tänä syksynä on erityisesti päätetty keskittyä selvityksessä huippu-urheilun ja kisaprosesseihin, koska niissä näyttäisi myös paraurheilun arvioinnin valossa olevan eniten kehittämisen paikkoja, etenkin rooleissa ja vastuissa.

- On tunnistettu, että osaaminen ja yhteistyö on henkilöitynyttä, ja on liikaa tilanteita, joissa yksittäiset ihmiset vastaavat paraurheilusta. Paralympiakomitea haluaa aiempaa vahvemmin profiloitua lajiliittojen integraation tueksi.

Olympiakomitean ja Paralympiakomitean uusi yhteistyösopimus on tarkoitus allekirjoittaa alkuvuodesta.  

Sidosryhmäkysely: Kolmasosa tyytyväinen Paralympiakomitean nykyiseen strategiaan

Paralympiakomitean sidosryhmille osoitetussa palautekyselyssä on syyskauden aikana selvitetty vastaajien mielipiteitä Paralympiakomitean strategiasta ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuosille 2020–2024 allekirjoitetusta tavoiteasiakirjasta.

Kyselyn 94 vastaajasta kolmasosa on tyytyväinen Suomen Paralympiakomitean nykyiseen strategiaan.

Kyselyssä oli 42 Paralympiakomitean toimintaa koskevaa väitettä, joita arvioitiin kolmena kokonaisuutena, kilpa- ja huippu-urheiluun, liikkumisen edistämiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tehtävät.

- Vastaajien mukaan parahuippu-urheilun paikka on siellä, missä muutkin huippu-urheilijat ovat, mutta Paralympiakomitean tulisi nykyistä tehokkaammin toimia asiantuntijana ja jalkauttaa huippuvaiheeseen liittyvää erityisasiantuntijuutta huippu-urheiluyksikölle. Tiiviimpi yhteistyö Olympiakomitean kanssa parantaa paraurheilijoiden yhdenvertaisuutta, raportoi Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saari.

Toiminnan suuntaamiseksi ja toimien vaikuttavuuden tehostamiseksi Paralympiakomiteaa kannustetaan delegoimaan ruohonjuuritason toiminta seuroille, lajiliitoille ja yhdistyksille.

- Koko paraurheilun ja soveltavan liikunnan kentälle tulisi laatia yhteiset tavoitteet ja suunnitelma työnjaosta ja seurannasta. Näin Paralympiakomitea voi keskittyä olennaiseen. Kysely tukee myös paraurheilun arvioinnissa esille noussutta suositusta siitä, että lajiliittointegraation koordinointiin, tukemiseen ja arviointiin tarvitaan selkeä toimintamalli.

Saaren mukaan sidosryhmäkyselyn tulokset kannustavat valintoihin, joissa Paralympiakomitea keskittyisi liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan tukemiseen, jättäen julkisen sektorin koordinoinnin muiden toimijoiden vastuulle.

- Paralympiakomitean erityisasiantuntemusta arvostetaan. Kaikkein tärkeimmiksi arvioitiin yhdenvertaisuuteen liittyvät tehtävät, kuten viestintä, esteettömyys ja koulutus. Palvelujärjestönä meidän toivotaan lisäävän muiden urheilutoimijoiden tukemista. Strategiamme mukaisesti siis auttamaan muita onnistumaan.

Rakenteista puhumisen sijaan tulisi löytää ratkaisuja konkreettisiin ongelmiin

Syysseminaarin päätössanoissaan Hilkka Pöyhönen palasi Kuorikosken mainitsemaan johtajuuden ongelmaan.

- Se, että paraurheilun kentällä johtajuutta on sekä lajiliitoilla, Paralympiakomiteassa, ministeriössä, Olympiakomiteassa ja toimijoilla itsellään, on modernin ajan kuva.  Monikeskuksinen järjestelmä ei välttämättä ole huono asia, mutta roolien tulisi olla kaikille selkeät ja ymmärrettävät.

Pöyhönen muistuttaa, että rakenteista puhumisen sijaan meidän tulisi löytää ratkaisuja esimerkiksi seuraaviin ongelmiin: Mitä urheilijat tarvitsevat menestyäkseen? Miten löydetään riittävästi liikkujia ja urheilijoita paraurheilun poluille? Miten tehdään kilpaurheilijoiden siirtymisestä huippu-urheiluun mahdollisimman saumatonta?

Paraurheilun paikka on urheiluseuroissa ja lajiliitoissa, kuntoutuksessa, urheiluopistoissa, valmennuskeskuksissa, kuntien liikuntatoimissa, Paralympiakomiteassa ja Olympiakomiteassa. Paraurheilun paikka on siellä missä urheilu on muutenkin, Pöyhönen summaa.   

Paralympiakomitean syysseminaari järjestettiin sääntömääräisen syyskokouksen alla 28.11. 2024 näkövammaisten toimintakeskus Iiriksessä Helsingissä.